TREENI-hankkeen somekampanja hyödyntää vaikuttajamarkkinointia onnistuneesti

Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun ESR- osarahoitteisessa TREENI – Työelämän yhteistreenit -hankkeessa on käynnistynyt nuorille suunnattu somekampanja. Kampanjan tavoitteina on markkinoida hanketta, innostaa ja aktivoida nuoria työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä sekä vaikuttaa työelämän monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.  

Somekampanjan päätavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen nuorten äänen kuulemisen ja keskustelun herättämisen avulla. Tarkoituksena on saattaa kuuluviin nuorten työllistymiseen liittyviä toiveita ja tarpeita – ja myös mahdollisia haasteita ja pelkoja. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella tavoitteena on normalisoida haasteita: ne kuuluvat meidän kaikkien elämään. Haasteet ovat siis ”ihan ok”. Haasteiden tunnistaminen, tunnustaminen ja työstäminen ovat edellytyksiä niiden selättämiseksi ja elämässä eteenpäin pääsemiseksi.

TREENI-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työmarkkinoille heikosti sijoittuvat nuoret, joita somekampanjakin pyrkii tavoittamaan. NYT Tulevaisuusraportin (2024) mukaan nuoret ovat enemmän huolissaan tulevasta työelämästä kuin ennen pandemia-aikaa. Nuorista vain 53 % kertoi odottavansa innolla työelämää, kun vuonna 2018 näin koki 82 % nuorista. Kampanjan toivotaan herättelevän nuorten kiinnostusta työelämään sekä oman tulevaisuutensa suunnitteluun.

Kuvituskuva: pixabay.com social-3064515_1280_geralt.

Nuorilta nuorille!

Valituille somevaikuttajille tarjottiin postausten aiheiksi hankkeen tavoitteiden mukaisia teemoja, kuten työllistymisen haasteet, nuorten mielenterveysongelmat, nuorten syrjäytyminen ja yksinäisyys, epävarmuus omista kyvyistä, asenteet työelämässä ja työpaikoilla, omien vahvuuksien tunnistaminen sekä moninaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen yhteiskunnassa. Nämä teemat käsittelevät paitsi hankkeemme sisältöjä, myös hankkeen tiedonkeruussa nuorilta ja yrityksiltä esiin tulleita sekä yhteiskunnallisesti tunnustettuja ja tutkittuja aiheita. Kampanjaan valitut teemat tukevat niin moninaisuuden ymmärtämistä kuin myös siihen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamista.

Ensimmäisessä postauksessaan Taneli Lahtinen tarttui osuvasti työllistymisen haasteeseen kuvaamalla työnhakutilannetta, jossa nuori hakee työtä saadakseen työkokemusta, mutta ei kuitenkaan saa hakemaansa työpaikkaa, sillä häneltä puuttuu vaadittu työkokemus. Nuorten kannalta katsottuna työnhaussa on kyse mahdottomasta yhtälöstä.

Nuorilta nuorille suunnatun kampanjan viestinviejinä toimivat Taneli Lahtisen @tanelilahtinen lisäksi vaikuttajat Princess Aishah @princess_aishah_m ja Saara Strum @saaradaniela_

Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyt hankeviestinnälle

Viime vuosien viestinnän ja markkinoinnin keskusteluissa ei ole voinut olla törmäämättä vaikuttajamarkkinointiin. Vaikuttajia, eli influenssereita, kehutaan ja kritisoidaan, mutta usein keskustelun lopputuloksessa päädytään samaan: parhaimmillaan vaikuttajamarkkinointi voi olla merkittävä osa organisaation kokonaisvaltaista markkinointihyötyä. Mutta millaista hyötyä hankeviestintä voi lähteä tavoittelemaan vaikuttajamarkkinoinnilla?

Toisin kuin organisaation virallisia kanavia pitkin tuleva sisältö, vaikuttajamarkkinointi rakentuu henkilökohtaiselle ja aidon oloiselle suhteelle, jonka vaikuttaja on rakentanut yleisönsä kanssa. Kun sisältö, vaikuttajan persoona ja kohderyhmä kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla, ei mainoskaan tunnu mainokselta – se on luonnollinen jatkumo vaikuttajan somepersoonalle. Tämä valmiiksi sitoutunut ja profiloitunut yleisö on suuri potentiaali myös hankkeille, joissa kohderyhmä on usein tarkasti määritelty jo valmiiksi.

Hankkeiden kannalta on tärkeä myös muistaa, että myös Suomessa ns. perinteisen median, kuten lehtien, tavoittavuus on notkahtanut siinä missä sosiaalisen median kaltaisten verkkomedioiden kulutus on kasvanut. Jos hankkeessa halutaan olla siellä missä kohderyhmäläisetkin, kannattaa vaikuttajamarkkinointia harkita vakavissaan, etenkin jos toiveissa on tavoittaa nuorta yleisöä. Haastavintakin yleisöä puhuttelee juuri heille räätälöity sisältö – ja sisältöjen ammattilaisina sen taitavat vaikuttajat.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Kirjoittajat 

Sari Huttu, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kati Tikkamäki, KT, lehtori, Yhteisöpedagogikoulutus, Työyhteisön kehittäminen -tiimi, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Paula Kesa, FM, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu